So fabulous

Ensimmäiseksi haluan kiittää kaikkia ihmisiä jotka kävivät tykkäämässä Tuiskun kuvasta kesäkuvakisassa josta mainitsin pari postausta alempana. Tuisku sijoittui toiseksi joten meille on luvassa kaksi uutta blingbling- näyttelyremmiä! \o/ Tuiskulle kultamusta, Lissulle(/Tuiskulle) punainen. Innolla odotan kun hihnat saapuvat.

Tiistaina käytiin lenkkeilemässä pieni mutka Iinatissa. Tänään käppäiltiin puolentoistatunnin lenkki Pyykösjärvellä ja loppulenkistä pysähdyttiin koirapuistossa. Neidit sai pyöriä keskenään vähän aikaa.

Tassujen kertomaa Facebookissa!

En voinut vastustaa kiusausta, joten meidän blogikin sai nyt omat FB-sivut! Piti tehdä tälle asialle uusi postaus, kun bloggerilla on taas jotain ongelmia enkä saanut lisäiltyä mitään edelliseen postaukseen..

Kuitenkin, sivuillemme pääset TÄSTÄ. Lisäilen lyhyempiä (ja niitä vähän turhempiakin) kuulumisia kulissien takaa joita ei aina tule rustailtua blogin puolelle. Ja toki muutkin kuulumiset/uutiset näkee mitä luultavimmin etukäteen tuolta ennen kuin kerkeän blogin puolelle niitä kirjoittamaan. :D

Myöhäiset juhannuksen toivottelut

Juhannus oli ja meni. Meillä se meni mökkeillessä. Säät olivat mukavan viileitä, joten ollaan otettu kaikki irti pohjoisen maastoista. Ollaan hölkkäilty hiekkateillä, kivuttu jyrkkiä mäkiä ylös ja alas ja muutaman kerran päästin koirat jäniksen jäljelle jolloin juostiin lujaa umpimetsässä (tämä olisi varmaan ollut sivullisen mielestä huvittavaa katsottavaa). Välillä niin omistajan kuin koirienkin tasapaino joutui koetukselle kun laskeuduttiin jyrkkää hyppyrimäkeä epätasaisia polkuja pitkin. Tällaista liikuntaa kun voisikin tarjota koirille joka päivä!

Viikko sitten kävin ensimmäistä kertaa talkoilemassa tokokokeessa uudessa seurassa. Porukka oli oikein mukavaa, ja itsellekkin nousi kisainto päähän katsellessa koirakoiden suorituksia.

Alla kuvia viikonlopulta, järkkärillä en kerennyt räpsimään montaa kuvaa, joten seassa myös kännykkäkuvia!

Meidän uljas porovahti

Ajomatkalla 

 Mallikkaassa näyttelyseisonnassa kerjäämässä makkaraa

Oikea - Hiiriä etsimässä

Hurraa hurraa

Eilen oli niin naurettavan kylmä ilma, hyvä ettei toppavaatteissa pitänyt lähteä ulos. Tämä antoi minulle pakottavan tarpeen lähtä treenaamaan pörrön kanssa tokoa, ja kyllähän se kannatti! Niin kauan on ollut vähän sellaisia meh treenejä joista ei voi sanoa jääneen minkäännäköistä fiilistä. Ei hyvää, ei pahaa. Pyöräilimme Tuiskun kanssa n. kilsan lähikentälle ja pörrö juoksin hyvää ja reipasta ravia koko matkan.

Aloitettiin jäävillä. Ensin maahanmeno, seuruu oli kivan tiivistä mutta musta tuntui että tuli aavistuksen liian takana. Maahanmeno nopea, odotti rauhallisesti paikoillaan kun kävin takaa kiertämässä mutkan. Seisomisen seuruussa vähän sama homma, mutta toppasi tosi nopeaan ja malttoi odottaa kun kiersin taas mutkan takana. Molemmat sujui niin hyvin että jätettiin jäävät näihin ja leikittiin.

Paikkamakuuta. Meni ensimmäisestä käskystä salamana maahan, josta palkka. Jätin makaamaan ja menin n. 20m päähän juoksemaan ympyrää ja nakkelemaan kärrynpyöriä sun muita. Juoksin vielä toiset 20m kauemmas erään sähkökaapin taakse kymmeneksi sekunniksi piiloon. Piilosta tullessani vielä nökötti paikoillaan, menin palkkaamaan ja superkehut.

Sitten kaukoja. Jääneet nyt selvästi unholaan, joten pitää alkaa taas päivittäin ottamaan muutama toisto. Maahan se menee yhdestä käskystä, mutta istumaannousuun tarvi tuplakäskyn. Loppujen lopuksi kun sain onnistuneen m-i-m-i sarjan sai superkehut ja palkan.

Lopuksi ihan mahtava seuruu! Tähän asti palkkana toimi HHCn paloiteltu kanafilee, mutta seuruun palkaksi otin Dentastixin. Ja moni varmaan muistaa miten Tuisku jumaloi näitä hammastikkuja, meillä oli tokokokeessakin pelkkä kämäinen dentastix palkkana. :D Joten koira teki ihan mahtavan seuruun, kontakti pysyi, oli tiiviisti hyvällä paikalla, käännöksissä tuli mukana kuten myös juoksuosuudessakin. Huippu! Ihan vähään aikaan en syötä tuolle taas dentastixiä, että tuo sama himo pysyy seuraaviinkin kokeisiin asti.

Ainiin ja kameran otin videoimista varten mukaan, mutta tottakai ei kummallisesti suostunut menemään päälle kun joku vatipää unohti akun laturiin kotiin...! Halleluuja

Lopuksi pyöräiltiin kentän viereiselle nurmialueelle jossa Tuisku sai revitellä irti ja minä poljin perässä. Tosi kiva fiilis jäi näistä treeneistä, suhde taas lujenee ja treenimotivaatiokin nousi. Kunhan vielä viikon teen töitä saadaan aloittaa yötreenit kun ei niin kiire ole nukkumaan. :D

Tästä kesä voi alkaa

Mökkeily on ehdottomasti yksi parhaimmista asioista ikinä! Viikonlopuksi suunnattiin Pudasjärvelle, sen enempää en höpöttele kuin että grillattiin, lenkkeiltiin, nähtiin poroja, uitiin ja treenattiin. Poroista sen verran että tavattiin eräs Utelias Uuno josta saimme lenkkiseuraa, nuori Uuno oli erityisen kiinnostunut Tuiskusta ja seurasi aivan meidän perässä pitkän matkaa. Minähän en tajunnut ottaa kuvia tai videoita miettiessäni että uhitteleeko se vai onko se oikeasti vain niin utelias. Loppujen lopuksi Uunon seuraaminen alkoi olla aika karmivaa ja sain hätisteltyä sen pois meidän perästä. :D Alla onnistuneita ja ei niin onnistuneita otoksia viikonlopulta!

Tehtiin myös onnistunut seuruun (ja kaukopalkan) muistuttelutreeniä, josta video tulee myöhemmin kun saan sen ladattua koneelle.

HUOM! NYT TARVITSEN LUKIJAT TEIDÄN APUANNE

Kaikki FBn ihmeellisessä maailmassa olijat, olen osallistunut Tuiskun kuvalla Showstopper leads:n kesäkuvakisaan jossa voi voittaa kolme, kaksi tai yhden näyttelyhihnan toiveiden mukaan! Koska molemmat koiruudet olisivat uusien hihnojen tarpeessa, pyydän teidä tykkäämään Tuiskun kuvasta TÄÄLLÄ ja auttamaan meitä voittamaan. KIITOS

Me voiteta... Pyh, yeah right

Ensin voin hehkutella sitä että tämä ihminen on lomalla! Jihaa. Eilen raapusteltiin viimeinen tenttilappu ja nyt ei ole enää ressiä mistään. Vihdoin mulla on jopa aikaa tehdä jotain, ensimmäisenä otin tehtäväkseni kaivaa jostain tyhjän vihkon. Vihkon ensimmäiselle sivulle kirjoitin otsikon - Tuiskun treenivihko. Mä olen ollut niin laiskalla ja sekavalla päällä pari kuukautta että treenit ovat olleet melkoista hihhulointia -> mikään ei onnistu. Kirjasin suunnitelmia kolmelle seuraavalle treenille. Näin ei tule treenattua kohtuuttomia määriä ja tiedän tasan tarkalleen treenin kulun! Kunhan pidän suunnitelmistani kiinni, niin eiköhän meidän kulku kohti avointa luokkaa lähde pyörimään.

Tokopostaus on siis luvassa, ja ensimmäisenä saan kertoa että meidän nouto on sössinyt \o/ Ei onneksi kokonaan, kapula kyllä vielä noukitaan maasta ja tuodaan kohti mutta sivulle sitä ei tuoda. Muutama päivä sitten otettiin treeniä, seuruut meni todella makeesti pitkästä tauosta huolimatta ja täyskäännökset oli sujuvia. Sitten nakeltiin noutokapulaa, Tuisku lähti laukalla ja haki kapulan innokkaasti mutta sitten. Koiran tullessa sivulle se tiputti kapulan maahan josta huomautin sanomalla "oho". No sen huomautuksen jälkeen sitä kapulaa ei otettu enää suuhun. Totesin että okei, jätetään se sivulle tuominen ja haetaan vain innokasta noutoa, mutta koira vain pysähtyi kapulan kohdalle eikä koskenutkaan siihen. Nice, sittenpä se perseily alkoi ja koira lähti lätkimään. Treenit loppui siihen ja takaisin sisälle.

Eilen otettiin kapulan nostoa sisällä, joka sujui yllättävän hyvin ja koira nosteli kapulaa mielissään. Tuiskulla oli hirveästi virtaa ja tauoilla kävi juoksentelemassa pitkin asuntoa kapula suussa. Kerran pyysin sivulle, kapula taas tippui matkasta ja huomautuksen jälkeen koko homma sössi. Treenien lopuksi, kaiken kukkuraksi Tuisku varasti pöydältä ison kanafileen (joista aina saksilla nappasin pieniä paloja) joten "hyvin mielin" lopetettiin siihen kun koira sai häädön huoneestani. Ehkä me jätetään tuo kapula vähäksi aikaa pois treeneistä, aloitetaan alusta taas sillä että kapula lojuu eteisessä ja jonkun tullessa Tuisku innostuu nappaamaan sen suuhun ja saadaan varmuutta. Hiotaan muut liikkeet sekä treenirutiini kuntoon ja otetaan kapulan kanssa hyyyvin hitaasti. Ja vielä tuohon kapulan tiputtelemiseen, ennenkuin joku kysyy että vaadinko mahdollisesti koiralta liikaa niin en, sivulletuloissa ei ole ollut ongelmaa ja koira tiennyt selvästi mitä pitää tehdä.

Kaukoihin oon ihan erittäin tyytyväinen, siis wau mikä pörrö mulla on! Takajalat pysyy täysin liikkumattomana maassa ja vaihdot on tosi teräviä.

Tänään illalla toivottavasti jaksan lähtä treenaamaan läheiselle hiekkakentälle, jos saisin raahattua kamerajalustan ja kameran mukaan että saatais videotakin. Olen niin huono ja innoton kirjoittamaan treenipostauksia sillä videolta sen kaiken voi oikeasti nähdä.

PS Eilen myöhään illalla Tuisku juoksi unissaan melkoista rallia jalat vipattaen. Tuisku päästelee aina kimakoita poksuhaukkuja, joten ilmeisesti jotain poroja siellä jahtaa kurkku suorana huutaen? Uneksiiko teidän koirat paljon?

Vadelmaveneellä makeemmilla vesillä

Käytiin torstaina Valkiaisjärven maastoissa lenkkeilemässä. Ihan uusi paikka meille, tykkäsin ihan hirveesti ja ehdottomasti lähdetään uudelleen metsän siimekseen näin kuumina päivinä. Löytyi niin leveitä kuin kapeitakin metsäpolkuja, hiekkamonttuja sekä maasto vaihteli tasaisesta hyvinkin epätasaiseen joten koiratkin saivat vähän vaihtelua. Kamera kulki kaulassa mutta vaivauduin ottamaan jopa yhden yhteiskuvan kun niin hieno kivi löytyi siihen hommaan.

Tänään tie vei Hupisaarille, yleensä reissuun on mennyt sellainen parisen tuntia mutta tänään se venyi lähemmäs neljään tuntiin. Syy on tietenkin kuumuudessa, pysähdyimme hyvin väliajoin nurmikolle varjoon viilentymään ja juomaan vettä. Muutenkin kuljettiin koko matka Oulujoen vierestä joten tuulikin oli voimakas ja viileä. Ihmisiä oli paljon liikkeellä, ja kaksikko saikin paljon kehuja nätillä olemuksellaan. Ilmeisesti pitempi kuvaustauko tekee hyvää, mä olen jopa tyytyväinen muutamaan tämänpäiväiseen kuvaan sekä edellisen postauksen Kuivasjärven kuviin!

Pari päivää sitten postiluukusta kolahti tilaukseni bookystä, Tavoitteena täysi kymppi. Tokoon liittyvä kirja kyseessä, koko kirjaa olen vain hieman selaillut, syvemmin perehtynyt vasta muutamaan asiaan. Tänä iltana olisi tarkoitus käydä treenimässä lähikentällä, aiheena seuruun ja käännöksien palauttelu mieleen ja palkkaukseksi otan pitkästä aikaa kaukopalkan. Eilen sisällä pientä käännös- ja takapäänkäyttötreeniä, hetken tsemppauksen ja namijahdin jälkeen Tuiskulla oli paljon intoa jolloin se peppukin pysyi mukana käännöksissä hyvin. Saa nähdä saanko videota tältä illalta.

Tuiskun karvat on kasvanut nopeasti leikkuun jälkeen. Saa kasvaa, erehdyin selaamaan vanhoja kuvia ja kappas kummaa tuli hirveä ikävä sen poski- ja rintakarvoja, jotka kruunaa Tuiskun sievän nallemaisuuden. :D Nyt kun on aloitettu uimakausi Oulujoessa, huomaa että karvojen lyhentäminen on auttanut huomattavasti!