K Y S Y

Joskus kauan aikaa sitten laittelin näitä kysy-postauksia huonolla menestyksellä, ei ole tainnut vielä kertaakaan sellainen onnistua. Nyt kuitenkin minulla on tylsää ja monessa blogissa näitä postauksia on tehty joten mikseipä mekin tehtäisi. Toivottavasti tämä nyt onnistuisi.

Eli nyt on tilaisuus kysyä pörryköistä, minusta tai mistä nyt ikinä haluaakaan tietää! Pidetään kysymykset tietenkin asiallisina. Kysyä voi 4.8 asti.

Kysymyksiä siis tulemaan, kiitos!

Kapulan pitoa

Kerta tänään saadaan taas nauttia sadepäivästä, päätin ottaa vähän kaikenlaista pientä temppuilua koirien kanssa. Molempien kanssa otettiin vähän kakeja, Lissun kanssa ihan minimaalisella välimatkalla, ja Tuiskun kanssa parin metrin matkalla. Tuiskun kaket on tosi kivat, tekee vaihdot nopeesti. Siitä mä olen myös onnellinen, että tuo koira pitää takajalkansa paikoillaan koko ajan, ei ole siihen tarvinut puuttua tai opettaa sitä erikseen. Lissun kanssa harjoiteltiin m-i vaihtoa, orava-asentoa ja läpsyteltiin ylävitosia. Ja voi kauhia kun se neiti niin innoissaan tanssahteli, läpsytteli ja haukkua ulisi. On se niin hauska koira.
Tuiskun kanssa harjoiteltiin kapulan pitoa. Kapulaa en ole vielä saanut ostettua, mutta harjoiteltiin pitämistä kaikenkokoisilla ja painoisilla esineillä. Ensin opetin sille ottamaan luun suuhun ja pitämään sitä hetken aikaa. Nopeasti Tuisku hokasi mitä pitää tehdä ja kohta minä sille tunginkin ongelmitta kaikenlaista krääsää suuhun. Kunhan tämä alkaa sujumaan vielä näpsäkämmin, seuraava askel on esineen nostaminen lattialta. Eiköhän tuo vielä joku kaunis päivä nouda kapulaa, sitäpaitsi, jos me edes joskus korkataan avoin luokka tokossa.

Ajatus ei oikein kulkenut, pokaalin sijaan kirjoitin vasemman alareunan kuvaan ''palkinto'', hups.

Niin kuuma

Tänään jälleen aamulenkkeilystä ja kuvaamisesta ei tullut mitään, koirat oli niin läkähtymäisillään etteivät näyttäneet oikein edustavilta. Koko talven näitä hellepäiviä kaipailtiin, vaan nyt ne alkaa käydä hermoille, varsinkin Tuiskun kanssa. Neiti ei tee ei yhtikäs mitään, sillä on niin kuuma. Tekisi vaan mieli ottaa joku partakone käteen ja vetää koko turkki pois. Yhtenä aamuna käytiin tarpeet tekemässä, kerkesimme vain astua ulos ja kävellä sadan metrin päähän nurmikolle, niin silittäessäni Tuiskua sen turkki oli aivan tulikuuma. Välillä säälittää kun toisella on niin kuuma lenkkeilessä. Iltalenkit mä aina yritän venyttää myöhään, mutta kun näin kaupungissa asutaan, täällä ei uskalla keskellä yötä lähtä kävelemään. Tänään mä ajattelin käydä vähän treenaamassa myöhään illalla Tuiskun kanssa.

Tuiskun käytös on muuttunut vähän kummalliseksi viime aikoina. Se aina välillä on yrittänyt astua Lissua niin edestä, takaa kuin sivuiltakin. Lissulla on meidän kodissa tietyt paikat ja nurkat missä se aina makoilee ja nukkuu. Nyt Tuisku on alkanut makoilemaan täsmälleen samoissa paikoissa kun Lissu, eikä se ole ennen sitä tehnyt. Jotenkin se on käytökseltäänkin vähän huomionhakuinen. Ei se sairas voi olla, kun se kuitenkin syö ja juo normaalisti eikä yritä pysähdellä lenkillä. Juoksuthan Tuiskulla loppui joku aika sitten, joten kohtutulehdus on käynyt mielessä, muttei sillä ole siihen liittyviä oireita (takapäästä vuotaisi pahanhajuista vuotoa, aristelisi vatsaa jne.). Mä olen vielä alkutaipaleella tämän koirien käytöksen tulkinnan kanssa, joten en ole varma mitä tämä on, voiko Tuisku olla mustasukkainen ja haluaa enemmän huomiota, vai yrittääkö se kaapata vallan Lissulta vai mitä. Onko se muuten vaan kummallinen kun Lissulla on nyt ollut juoksut. En tiedä.

PS. Hirveä pentukuume, ja sitä ei yhtään helpota se että kaikille tulee pentu!

Lappalaiskoirakalenteri 2014

Tänään sain sähköpostin joka taas vaihteeksi piristi ihan kivasti päivää. Tuiskun kuva on valittu vuoden lappalaiskoirakalenteriin. Toisena vuotena peräkkäin Tuiskun kuva valittiin kalenteriin. Kaikenlisäksi viime sekä tällä kerralla Tuiskun kuva sai kaikista eniten ääniä. Kiitoksia äänestäjille! Kalenteri julkaistaan syksyn erkkarissa juuri sopivasti. Alla vielä kalenterikuvat, vasemmalla vuoden 2013 kalenterin kuva, ja oikealla vuoden 2014 kalenterin kuva. Anteeksi ensimmäisen kuvan laatu, en löytänyt alkuperäistä kuvaa tältä koneelta tai nettigalleriastani.

5.10 Erkkarin tokokokeessa tuomarina olisi Päivi Kivelä, ja empä ole juuri lukenut siitä muutakuin että tiukka tuomari. Tämän vuoksi on jo nyt alkanut jännittää, vaan nyt en kyllä jänistä. Mehän mennään vaikka oltaisiin kuinka huonoja, muuten en ikinä saa raahattua meitä kokeeseen. Täytyy mennä vain sillä fiiliksellä että ihan sama mitä sieltä tulee kunhan meillä on hauskaa. Ja kunhan koira ei karkaa kehästä tai lopeta tekemästä yhtikäs mitään.

Mökkitokoilut

Kuten aikaisemmin lupasin, latasin meidän videon yhden illan treeneistä mökillä. Eipä mulla hirveästi ole niistä kommentoitavaa, video kertoo kaiken. Aloitettiin treenit pitkähköllä nurmella, mutta vaihdettiin sitten ''parkkipaikan'' puolelle, koska pitkä nurmikko sai energisen Tuiskun pomppimaan turhankin paljon. Kuumuus selvästi alkoi loppua kohten painaa. Jäävistä maahanmeno oli kiva, koira meni terävänä maahan. Seisomisessa ei sen kummempaa kuin tuo, että se siirsi takapäänsä vinoon. Videoista selvästi huomaa ettei meidän tokoilut ole mitään vakavaa ja pilkunviilaamista. Tuisku on niin hankala koira motivoita niin yritän pitää tokoilun mahdollisimman kivana ja rentona juttuna. Taino Tuiskuhan motivoituu superhelposti hyvällä herkulla mutta ilman herkkua onkin asia erikseen. Jospa me kuitenkin pystyttäisiin hommaamaan ne kolme hikistä ALO1:stä että saataisiin edes se TK1. Vieläkin mä pidän kiinni siitä 5.10 kokeesta, kunhan saadaan käännökset kuntoon niin eiköhän se siitä.

1 vuosi takana

Voi hitsi, enhän minä eilen muistanut tästä aiheesta kirjoittaa, mutta parempihan se on että sillä on oma postauksensa. Torstaina 18.7 tuli vuosi täyteen, kun Lissu on asustellut meillä. Täytyy sanoa, että aika on mennyt hurjan nopeasti. Lissun tarkkaa ikää ei ole tiedossa, joten synttäreitä emme voi viettää. Me juhlitaan siis tätä Lissun saapumispäivää. Yhden vuoden kunniaksi sitä kai pitää vähän sepittää mistä tämä kaikki alkoi.

Lissu saapui meille melko lyhyen ajan sisällä. Toinen koira meillä oli ollut jo jonkin aikaa mietinnässä, mutta aluksi suunnitelmana oli ottaa rotupentu kennelistä. Shiba-pentueita mulla tuli kyttäiltyä, mutta sopivat pentueet oli suunniteltu keväälle 2013, joten pentusuunnitelmat piti siirtää sinne. Äitini löysi eräästä blogista Lissun kuvan, ja postauksessa kerrottiin Lissun etsivän kotia. Kuvan nähdessäni se vain jotenkin sulatti sydämen. Tuli sellainen tunne, että tämä kuuluu meille. 

Pian siinä jo Lissun sijaiskodin kanssa vaihdettiin säpöjä, ja Lissu vaikutti oikein kivalta koiralta. Lissu asusteli vielä Oulussa, joten matkakin oli todella lyhyt. Vähän ajan päästä Lissu tuli meille kyläilemään. Tuiskun kanssa ensitapaaminen meni todella hienosti, neidit juoksivat ympäri pihaa leikkien. Lissu kävi meillä myös päivän hoidossa, jolloin nähtiin vielä vähän enemmän millainen Lissu on. Lissu vaikutti todella hyvältä koiralta, ja siinä sitten aloimme miettiä, jos me oikeasti otettaisiin Lissu meille. Kaikkien pohdiskelujen ja mietiskelyjen jälkeen, Lissu käytiin hakemassa kotiin.

Tämän vuoden aikana Lissusta on kuoriutunut upea ja pirteä koira, joka on kyllä todella uskollinen ja hyvä kaveri. Lissu sopeutui arkeen melko nopeasti, eikä meillä ole sen suurempia ongelmia ilmennyt. Koirat eivät ole ottaneet yhteen kertaakaan. Alkuvaiheessa Lissulla oli pientä remmirähjäystä, joka on saatu jo kytkettyä pois. On se vielä hieman herkkähaukkuinen, esimerkiksi ovikellolle ja vieraille pitää aluksi vähän haukkua, mutta lopettaa sen heti kun on saanut vähän haistella. Lissua on saatu sosiaallistettuakin mätsäreiden ja muiden tapahtumien avulla, varmaan muistatte kun kerroin, kuinka se hieman stressaantui ensimmäisessä mätsärissä. Nykyään se käyttäytyy hälinässä rauhallisesti, eikä välitä muista koirista tai ihmisistä.

Lissu on lupaava harrastuskoira. Se motivoituu todella helposti ja tekee täydellä innolla. Välillä neiti on niin innoissaan ettei meinaa seisaallaan pysyä kun se häntä vipattaa ja tassut tanssahtelee. Se on niin hauskaa katsottavaa kun koirasta näkee että se on niin innoissaan. Lissua pystyy pitämään vapaana, se ei lähde kovinkaan kauas ja tulee innolla luokse kun pyytää. Lissu on ollut kyllä yllättävän helppo koira.

Sitten vielä se kaikista hellyyttävin asia. Tuisku ja Lissu. Kuin kaksi marjaa. Tuiskusta on ollut suuri tuki Lissulle. Jos joskus on ollut jotain epänormaaleja tilanteita Lissulle, Tuisku on aina rauhallisuudellaan näyttänyt ettei ole mitään hätää. Ja Tuisku antaa ylipäänsä seuraa Lissulle, sen ei tarvitse enään olla yksin meidänkin lähtiessä kotoa. Molemmat on kuin luotuja toisilleen, en kyllä enään usko että niitä haluaisi mitenkään erottaa.

Mahtava koira ollaan saatu perheenjäseneksi. Ihan uskomattoman ihana koira. Ei voi muuta sanoa. Pistää ihan tipan linssiin, kun saa nähdä, miten tällainen koira saa itselleen uuden kodin huonon menneisyyden jälkeen.

Life's a game made for everyone and love is the prize

Vihdoin ollaan kotiuduttu mökiltä, ja pääsen taas kirjoittamaan viimeisen viikon menoista. Ensimmäisenä voin sanoa, että Oulun kansainvälisten jälkeen mulla puhkesi hirveä kurkkukipu, joka vaivaa vieläkin. Mökillä tuli siis laiskoteltua aika paljoa, eikä tehnyt mieli yhtään treenata, kuvata tai edes lenkkeillä.

Aloitetaan 13.-14.7 Oulu KVsta. Lauantaina Tuisku sai jäädä kotiin, ei mennyt rotukehään eikä junnuihin. Lapparikehälle tultaessa sain kuulla, että narttujen valioluokassa on vain yksi koira (lappari jonka olisin esittänyt, mutta omistaja kerkesi itse). Kyllähän se otti päähän. Näin siinä käy aina kun sitä Tuiskua ei näyttelyyn ilmoita. Tuomari olisi ihan hyvin voinut pitää Tuiskusta, ja PN-kehääkin katsoessa meillä olisi saattanut olla mahiksia sijaankin. Lauantai meni siis ihan vain turistina, ja tuttuja tuli nähtyä paljon, niin vanhoja kuin uusia.

Sunnuntaina Tuisku pääsi mukaan, ja saavuimme paikalle kymmenen maissa, kun lapparit alkoivat. Otin kevarin mukaan, jotta Tuisku saisi rauhassa nukkua siellä. Mulla unohtui sille vesikuppi ja vettä, joten kävin ostamassa mahd. halvan kupin ja vesipullon. Matkalla näkyi taas tuttuja. Pääsin esittämään AVOnartuissa todella nätin Ainon (Hauska Ainokainen). Aino oli helppo esitettävä, ja käyttäyty tosi hienosti, ihastuin kyllä koiraan täysin. Aino sai ERIn, ja kilpailuluokassa sijoituttiin ensimmäisiksi kera SAn. PN-kehässä ei tullut (yllätyin täysin) sijaa. Aino on kyllä tosi mahtava lappari! PN-kehästä tultaessa ehdin vain heipat sanoa, ja lähdin tukkaputkella juoksemaan Tuiskun kanssa kohti junnukehää. Tuisku pääsi Niinalle lainaan, ja tämä taisi olla toinen kerta Tuiskulla junnuissa. Ja vallan mainiohan junnukoira se oli, käyttäytyi ja esiintyi tosi kivasti (tähänkinhän vaikutti se että hihnan päässä oli hyvä handleri)! Tosin juoksi näytti vähän laiskahkolta, tähänkin varmaan kuumuus vaikutti. Kaikinpuolin tosi kiva viikonloppu, seuraavana vuonna uusiksi. Kiitos kaikille ihmisille seurasta! Alla vielä kuva Ainosta kehässä:

Maanantaina auto starttasi kohti Pudasjärveä. Säät eivät kovin suosineet tällä mökkireissulla, sadetta tuli turhan paljon. Lissu sai taas juosta suurimman osan vapaana, mutta joutui myös olemaan narun päässä pihalla, neidillä taisi osua juuri tärppipäivät meidän mökkireissulle, ja välillä oli vähän sen oloinen että poijjan metsästykseen oli lähdössä. Lenkkeiliin taas hyppyrimäellä ja vähän uusillakin metsäpoluilla, poro ja pikkuvasakin nähtiin kerran. Yhtenä iltana tokoiltiin Tuiskun kanssa, ja sain ne myös videolle, jonka lisäilen myöhemmin. Rentouttava reissu taas kerrakseen, ja koiratkin nauttivat metsässä rämpimisestä.

All your promises, and all the plans we had, what happened to that?

Wuhuu, wuhuu, ja vielä kerran wuhuu! Tänään on ollut kivan viileä päivä, joten lähdettiin Tuiskun kanssa treenaamaan viereiselle nurmikentälle. Viimekerran treenit oli muistaakseni vähän vaisut, mutta tällä kertaa Tuisku jälleen yllätti todella positiivisesti. Sekin varmaan auttoi että ruoka venyi vähän myöhempään, joten Tuiskulla oli nälkä. Tänään jopa uskalsin nostaa katseen pois koirasta, eikä seuruu muuttunut miksikään, kontakti pysyi silti, jes! Treenit alkoivat tosin vähän huonosti, pistin kameran päälle videokuvausta varten, ja tottakai se herjasi ettei ollut muistikorttia... Joten, yritin sitten taiteilla litteää puhelintani kameralaukun päälle niin, että se edes jotenkin pysyisi pystyssä. Sainkin kuin sainkin sen kuvaamaan, mutta ilo loppui ensimmäisen videon jälkeen. Loppujen lopuksi sain yhden seuruupätkän kuvattua. Yritin kuvata (täydelliset!) jäävät, vaan tämä mun lumian paska ruukaa tiltata kun lopetan videoimisen, joten jouduin sammuttamaan puhelimen ja videot jäi tallentumatta. Tämä on vaan tätä mun tuuria. Voi prklstanahelv!

Treenit aloitettiin seuruulla, nykyään olen ottanut hirveästi pieniä muutaman askeleen seuruuta, mutta tänään tein pitempiä, n. 10-15 askeleen pätkiä. Tuiskulla oli hurjasti virtaa ja pieniä haukahduksiakin sieltä tuli kun niin innoissaan oltiin. Seurasi tosi nätisti, nostin katseen ylös koirasta ja sivusilmällä kyttäsin pysyykö seuruu samana, ja kyllähän se pysyi. Hurjat kehut. Käännökset meillä on ollut ongelmana, vasemmalle kääntyessä koira erkanee musta, oikealle kääntyessä koira jää jälkeen. Noh, tänään ei ollut tietoakaan sellaisista ongelmista. Vasemmalle kääntyessä Tuisku pikkaisen erkani, muttei paljoa. Käännös oikealle oli tosi kiva, pysyi mukana eikä jäänyt jälkeen. Todella pitkästä aikaa, otettiin onnistunut pitempi seuruu, jossa oli kumpaakin suuntaan käännös. Ihan huippu Tuisku! Tällä kertaa en paljoa ottanut pysähdyksiä. Otettiin vielä seuruun yhteydessä täyskäännös oikealle, ja kyllä, se koira pysyi mukana, vielä käännöksen jälkeenkin!

Yksi luoksetulo otettiin, nappisuoritus, ei sen kummempaa moittimista. Kivalla vauhdilla tuli sivulle suoraan.

Viimeiseksi otettiin jäävät. Yksi maahanmeno, vieläkin olen sitä mieltä että tämä on vahvin liike. Seuruu tosi hyvää, pamahti maahan heti käskystä. Harmi kun en saanut videolle. Jälleen kerran jouduttiin seisomisessa ottamaan yksi toisto, kun ensimmäisellä kerralla istui. Toisella kerralla kyllä seisoi, en ole ihan varma valuiko pari askelta.

Seuraavalla kerralla voisin harjoitella paikkista ja kaukoja, niitä en ole pitkään aikaan ottanut (vaikka paikkiksessa tuskin ongelmaa on). Toivottavasti päästäisiin tällä viikolla ryhmätreeneihin, että saataisiin vähän häiriötä. Ja herranpieksut, vasta hoksasin että meillähän ei ole hyppyä harjoiteltu pitkään aikaan. Nyt kun asutaan kerrostalossa, eihän minulla ole mitään missä säilyttää hyppyestettä. Voi itku, missähän me päästäisiin hyppyä treenaamaan...

Videossa on taas joku ihan random musiikki, piti saada ääneni pois ja tube antoi vain jotain outoja biisejä. En tiedä miksi taputtelen hirveästi kun vapautan Tuiskun ruokakupille, kai sitä vaan oli niin onnessaan :D

Wake me up

Elikkäs, tänään oon värkännyt tällaista videota. Video on tosiaan tosi lyhkänen, koska siinä on vain tämän aamun materiaalit. Sovitaan vaikka niin, että tämä on sellainen mun videontekotaitojen ''herättelyvideo''. Muutenkin materiaali on aika tylsää, Lissulla on juoksut joten koirat eivät ole päässeet riehumaan mihinkään vapaana. Hitsi kun olisi juhannuksena hoksannut videoida. Mutta tosiaan, tää video antoi mulle vähän motivaatiota tehdä lisää tällaisia, myöhemmin varmaan jaksan värkätä vähän paremman. Miten nuista videoista tuli nuin huonolaatuisia..? 18-55mm kuvattu.

Mi amor, in your eyes I see love like a fire

Kesäkuun alussa lupasin kirjoittaa enemmän meidän touhuiluista, kun näin lomalla sitä aikaa riittää. En voi sanoa muutakuin, jaa. Se on vähän jäänyt. Kuitenkin, taas on kerennyt tapahtua kaikenlaista. Syy miksen ole taas viikkoon kirjoitellut, on varmaan se, etten ole jaksanut raahata kameraa ulos ja kuvata koirista (julkaisukelpoisia) kuvia. Koneellakin tulee harvoin käytyä, vain silloin kuin siirrän kuvat ja kirjoitan tätä blogia. Nykyään kaiken nettisurffailun pystyn hoitamaan kännykällä. Ryhdistäydy nyt kirjuri..!

Viime lauantaina 6.7 käytiin Tuiskun kanssa mätsärissä. Mätsäripaikalle oli matkaa n. 3,6km, joten lähdettiin polkemaan pyörällä. Ilmakin oli tarpeeksi viileä että Tuisku jaksoi juosta. Kyllähän se vähän mateli pyörän perässä, mutta lähdimme aikaisin jotta kerettiin ottaa juomataukoja. Mätsäripaikalla oltiin ajoissa (ja hyvä niin, sillä juuri kun olin ilmottautunut, jono oli kasvanut todella pitkäksi), jotta kerkeäisin vähän harjata Tuiskua, sillä neiti ei ole taas vähään aikaan nähnyt harjaa. Meidän numero oli 400, joten olimme jo ensimmäisessä parikehässä. Ennen meidän kehää testasin kaverin nuorta kessua, jos käy niin että esitän sen Oulun KVssa ensi vklp. Tosi nätti ja näppärä tapaus! Sama koira sattuikin olemaan meidän parina. Tuisku seisoi taas tosi kivasti, vaan juoksu olin vähän sellaista sipsuttelua märän nurtsin takia. Sininen nauha saatiin käteen, olihan se jo arvattavissa. Nauhakehässä loppujen lopuksi yllettiin sijalle 2. Olin ihan tyytyväinen siihen, en olisi kyllä jaksanut enään odotella BIS-kehää. Meidän kehän jälkeen nakkasin Tuiskun äkkiä häkkiin ja pääsin samaisen kaverin lapparinartun hihnan päähän. Hyvin meillä meni, mitä nyt mun pienistä paineista että teenhän varmasti kaiken oikein, milloinhan viimeksi olen muiden koiria esittänyt. Nooh, eikö se ole niin että ensimmäinen kerta on aina jännittävä. No, eiköhän meillä mene paremmin jos Oulun KVssa pääsen esittämään sen. Ja mitä nyt vielä ensi vklp tulee, Tuisku pääsee pyörähtämään junnukehissä.

Ja mitä meidän tokoiluun kuuluu, ei hyvää. Itsevarmana vielä pari kuukautta sitten jankkasin että lähdetään nuorten SM tokoon. Eipä sitten mennäkkään. Kyytiä en ole sinne asti saanut. Voin olla varma että muutenkin meidän tuurilla kisapäivä olisi joko porottavan kuuma tai sataisi. Syksyllä erkkarin yhteydessä olevaan kokeeseen mennään varmasti. Siitä en jänistä. Treenivideotakin tulee varmasti piakkoin.

Vielä tähän lopuksi, kommenttia tästä asiasta on tullutkin, joku päivä voisin käydä videokuvaamassa koiria ja värkätä jonkunsortin videota musiikin kera. Joskus kauan sitten vielä tein ihan tiheään tahtiin videoita, mutta nykyisin ei ole ollut oikein motivaatiota (eikä materiaalia). Yritän saada aikaiseksi tehdä jonkun videon.

Kuvapostaus viikonlopulta

Perjantaista maanantaihin vietettiin Kiimingissä vieraillen. En sen kummemmin jaksa alkaa jaarittelemaan mitä me tehtiin, käytiin uimassa, lenkkeiltiin metsässä ja pelloilla sääskien seassa, sekä treffattiin kaverin Kerttu-labbista. Kerttu asustelee aivan meidän entisen talon naapurissa, joten päästiin lenkkeilemään tuttuihin maastoihin. Tuli kyllä vähän ikävä niitä pururatoja missä koirat sai vapaana juosta.