Eilen käytiin äitin kanssa oritkarissa uittamassa koiria. Vesi oli kivasti matalalla, niin saatiin pitkänkin matkan kahlata vedessä. Pohja oli tosi hyvä, ei kiven kiveä, kovaa hiekkaa vain. Tuisku sai pysytellä suurimman osan ajasta fleksissä, neidillä kun on juoksut ja korvia ei ole olemassakaan edes siinä hihnassa. Lissu sai vähän aikaa irrotella vapaana ja kyllähän se neiti juoksi hirveää vauhtia matalassa vedessä. Vaan lyhyeen se ilo loppui kun kutsuin sitä syvemmälle, Lissu ei niinkään tykännyt uida, vaan heti kääntyi matalemmalle. Tuiskun päästin siksi aikaa irti, että olisin ottanut siitä kuvan kun se seisoi kiveä vasten, siitäkin meinasi karata (vaikka paikka-käskyä se tottelee vaikka mikä olisi) vaan sain niskasta sen kiinni.
torstai 6. kesäkuuta 2013
Korvaton koira
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Älä vaan, meidän suurin ongelma on paikkis. Tosin nyt mä oon kiinnittäny huomiota siihen, että jos Nala käy ihan ylikierroksilla ja on muutenki kovin vireessä, niin ei tuu mitään. Tänään porukkatreeni ja mä nyt toivon, että onnistuu. Täyttä aikaa ei olla edes tehty vielä, minuuttia ja alle lyhyellä matkalla tai pitkällä matkalla. Mä olin viimeks ihan idiootti, kun en tajunnu tuon innostuvan koiranmakkarasta ja siitä vaan paikkista tekemään... Teki mieli potkia itteä. :D
VastaaPoistaHaha, voi kun Tuisku ois aina kovin vireessä ja vähän ylikierroksilla, silloin se tekee kaikista parhainta jälkeä :D
Poista