sunnuntai 26. lokakuuta 2014

You're my downfall you're my muse, my worst distraction my rhythm and blues


Kun otsikkoa ei keksi mulla on tapana laittaa jonkun biisin (jota btw rakastan yli kaiken...) sanoituksia tilalle, säästää itseään turhalta stressiltä.. :D Me saatiin pari päivää sitten paljon paljon lunta tänne Ouluun, oli ihanan kevyt lumisade ja valkoinen lumi valaisee mukavasti pimeälläkin. Sää oli kuitenkin sen verran lämmin että eihän meidän lenkeistä tullut mitään kun kymmenen metrin jälkeen Tuiskun varpaanvälit pursusi lumipalloista. Ja mitä enemmän se niitä puri pois sitä enemmän kuola keräsi jäisiä ja kipeitä palloja joka puolelle tassuja. Noh, eilisen ja tämän päivän on satanut puhdasta vettä joten kaikki lumi on muuttunut loskaksi. Tuisku se ei tykkää ei sitten ollenkaan sateesta, lenkillä se katsoo mua aina sillä ilmeellä niinkuin mä laiminlöisin sitä toden teolla.

Keskiviikkona ohjatussa tokossa oli aiheena paikkis, jäävät sekä ruutu. Aloitettiin paikkiksella, mä alkuun arvelin että paikkiksen otto heti halliin astuessa ei ole hyvä idea, sillä Tuisku on silloin täydessä energiassaan valmiina "paiskimaan töitä" seuraavan tunnin ajan (tästä syystä mennään hyvissä ajoin koepaikalle jotta koiralla kerkeää laskeutua kovimmat kierrokset ennen paikkista). Noh, koira meni hyvin maahan ja jäi rauhassa makaamaan kun kävelimme piiloon. Olisikohan aikaa mennyt ehkä minuutti, kun kouluttaja huusi että lapinkoira nousi. Lähdin piilosta ja siellähän se Tuisku seistä törötti rivissä. Ei se vilkuillut eikä sillä ollut taaskaan aikomusta lähtä mihinkään, kunhan seisoi ja katsoi mua ilmeellä "mitä sä nyt jätit mut tänne haluun tehdä jotain". Käskin maahan ja menin takaisin piiloon, loppuajan pysyi rauhallisena maassa. Hallissa oli muilla kentillä (halli jaettu siis kolmeen osaan) paljon koiria ja melua näyttelyharkoissa, kouluttajan mukaan Tuisku oli sinne katsellut ja ihmetellyt kunnes nousi seisomaan. Saattoihan siihen vaikuttaa myös se kun meidän viereinen koira karkasi ennen paikkista Tuiskun luo ja Tuisku joutui ärähtelemään liian lähelle tulemisesta.. Pidin Tuiskulle uuden lyhyen paikkamakuun sillä aikaa kun kouluttajat kommentoivat muiden suorituksia, ei ongelmaa.

Me aloitettiin jäävillä. Otettiin ensin maahanmeno ohjattuna, kouluttaja käveli lähellä häiriönä. Liikkeelle lähtiessä Tuisku vilkaisi kouluttajaa mutta siirtyi heti katsomaan minua. Maahanmeno siisti ja nopea, mutta ennakoi perusasennon kouluttajan "käskystä". Eli enemmän jääviä ohjattuna ja palkkausta maahan. Seisominen meni vähän överiksi kun Tuiskulla oli nenässä jotain, kaksi ensimmäistä kertaa epäonnistui kun liikkeelle lähtiessä aivasteli, puisteli päätä ja jäi seisomaan. Kolmannella kerralla saatiin hyvä suoritus. En ole varma ennakoiko se seisomista, vai johtuiko se tosiaan tuosta aivastelusta.

Treenattiin itsenäisesti kaukoja. Nyt kun ensimmäinen m-i vaihto on alkanut sujumaan ja koira nousee ensimmäisestä käskystä, ongelmaksi on tullut se että Tuisku vetää silloin tällöin lonkalleen  ja vinoon maahanmenossa. Heti oon huomauttanut tiukasti. Kaukoissa minun itseni täytyy olla tarkkana sillä jos olen vähänkään sekava ja pihalla mitä teen ei koira ollessaan innostunut keskity ei sitten ollenkaan ja alkaa tämä pelleily. Saatiin kuitenkin pari onnistunutta pätkää!

Viimeisenä treenattiin ruutua, me ei olla otettu tätä liikettä ei sitten ollenkaan kun minun pitäisi hankkia ruutua varten kartiot sekä nauha. Käskyksi olen päättänyt "mene", laitettiin namialustaan namit ja lähetin muutamaan otteeseen koiran ruutuun napsimaan herkut. Kunhan saan kamat hommattua aletaan enemmän treenaamaan ruutua, näytti Tuiskusta olevan ihan hauskaa puuhaa.

Perjantaina lähdettiin hallille omatoimitreeneihin kovasta lumipyrystä huolimatta. Oma fiilis oli tosi laiska ja jaksamaton, joten ihan suosiolla olisi voinut jättää ne kaukojen tekeminen väliin. Kerrattiin pariin otteeseen kaikkia liikkeitä paitsi hyppyä taukojen kera, muut liikkeet paitsi ne kaukot onnistui mallikkaasti joten en niistä ala sen enempää selittämään ettei tästä postauksesta tuu ihan jumalattoman pitkä. :D Luoksarit saa erityismaininnan, ihan mahtavia stoppeja! Mutta ne kaukot... Aika paljon toistoja tehtiin sillä jokaisella kerralla meni jokin vikaan. Koira ei joko noussut istumaan ensimmäisessä vaihdossa tai sitten veti lonkalleen. Pari kertaa oli myös niin innoissaan että istumaannousussa pomppasi muutaman sentin eteenpäin, tämä kuitenkin korjaantui sillä että siirsin palkan Tuiskun taakse. Saatiin me kuitenkin muutamat onnistuneet vaihdot johon oli hyvä lopettaa treenit. Näin sadepäivinä on hyvä ottaa tekniikkatreeniä sisällä, joten eiköhän palaset saada loksahtamaan takaisin paikoilleen. Mulla on pahana tapana pitää liikkeiden treenaaminen samanlaisena, aina ei muista että kaukoissakin on hyvä vaihdella sitä välimatkaa pitkästä ihan lyhyen lyhyeen välimatkaan.

Ehkä olisi taas aika aktivoitua tämän bloggaamisen kanssa, ettei niitä postauksia tulisi vain kerran viikossa ja nekin sisältää vain Tuiskun tokotreenejä.. :D

3 kommenttia:

  1. otat aina niin kauniita kuvia! :) Millä kameralla ja objektiivilla kuvailet?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos :) Canon EOS 500D ja objektiivina Canonin 50mm 1.8

      Poista
  2. Mun blogista löytyy haaste teille: http://hesmestiini00.blogspot.fi/2014/10/vanhat-kuvat-esiin.html :)

    VastaaPoista