maanantai 1. lokakuuta 2012

Sitikoiria niistä on tullut

Toistaiseksi on maalaisjuntit selvinneet täällä Oulussa. Lenkkireittejä on löytynyt lisää, ja pitkiä lenkkejä ollaan saatu tehtyä. Tytsyt on ollutkin nyt parin viikon aikana aika vähäisellä lenkkimäärällä, kun on kiireitä ollut muuton takia. Treenaamaan ei olla keretty, mutta pian kun ollaan asetuttu niin starttaamme Tuiskun kanssa tokokurssin. Ja nyt kun näyttelyitäkään ei ole kun vasta tammikuussa (jep, messarikin luultavasti jää taas väliin, köh.), olen asettanut vähän tavotteita myös Tuiskullekkin. Tarkoitus olisi siis mennä tokon jatkokurssille, ja ensi vuonna startataan virallisiin kokeisiin, jos hyvinkin menee. Lissun kanssa pitää vielä totutella muiden koirien seuraan, treeneistähän ei oikein tulisi mitään josse menisi samalla mallilla kuin viime mätsärissä. Jotenka ensiksi Lissun kanssa harjoitellaan sitä. Voisin viedä sen joku päivä keskustaan vilinän keskelle.

Löysimme kuin löysimmekin myös sen koirapuiston. Ja ei ole kuin 10 min. kävelymatkan päässä. Kätevää. Se on se hautausmaan vieressä, en muista nimeä, alkoikohan kenties I-kirjaimella. Mutta todella siisti (ei mikään mutalällikkö), ja mukavan tilava paikka. Käytiin kattomassa miten koirat siellä meni, ja hyvinhän se meni. Koiria oli muutama, ehkä 4 tai 5. Tuisku oli koko ajan meidän lähettyvissä, ja oli vähän ihmeissään kun koko lauma tuli haistelemaan ja tervehtimään. Kumpikaan ei näyttänyt olevan innostunut leikkimään. Lissu oli omissa maailmoissaan ja viestitti heti muille koirille, että häntä ei kiinnosta nyt leikkiä, ja lähti haistelemaan hajuja. Ja nopeasti muut koirat sen huomasivat, ja jätti Lissun rauhaan. Tuiskun sai sentään vähän juosta, kun pikkunen russeli roikkui sen karvoissa. Itse odotin että Tuisku olisi ihan mielissään juossut kavereiden kanssa, mutta nyt se ei lähtenyt meidän lähettyviltä mihinkään. Puistoon tuli myös erittäin innokas nuori seropi uros, joka oli hieman päällekäyvä. Ensiksi tuli Lissuun kiinni, ja koko ajan halusi nuuskia ja nuolla peräpäätä, ja Lissuhan ei pitänyt siitä, varsinkaan kun uros ei varoituksista välittänyt. Lissu alkoi jo ahdistua ja ärähtikin sille pariin otteeseen. Sen jälkeen uros tuli Tuiskun luokse ja sama homma, koko ajan halusi nuolla ja nuuskia. Ja minä kyllä yllätyin että Tuisku, ärähti kunnolla hampaat irvessä. Uros ei millään lopettanut niin lähdettiin sitten kotia. Mutta muuten reissu meni oikein kivasti. 

Tänään tuli postissa Lapinkoira-lehti, ja olipa yllätys. Laitoin siis Tuiskun kuvan, jossa se istuu kukkakimppu suussa, lappaiskoirien kalenterikisaan. Kalenteriin päässeet kuvat äänestettiin lappalaiskoirien kesäleirillä ja ääniä annettiin 40. Tuiskun kuva oli suuri suosikki ja sai 28 ääntä. Ja nyt siitä on sivunkokoinen kuva ja teksti lehdessä. Kiitoksia paljon kaikille äänestäjille !


2 kommenttia:

  1. Ai se oli tuisku! Mä kattelinkin sitä lehteä, mulle tuli kans :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, meidän Tuiskuhan se siinä :)

      Poista